Luonnollinen toimintatapa

Niitty-ympäristö läsnäolevana ja toiminnan reunaehtoja asettavana, on ollut alusta lähtien kunnioituksemme, varjelumme ja inspiraatiomme lähde. Olemme pieni osa ihmeellistä ekosysteemiä, jonka vaaliminen on meidän kulmakivemme.

Hiljaisen Kansan Niittykahvilan alueella saa tuntumaa pitkospuukävelyyn. Asiakaspalvelualue on katettu lankutuksin. Syynä ei ole maaperän märkyys vaan halu säästää maaperää kulumiselta.

Olemme ystävänä ympäristöllemme myös suosimalla paikallisia materiaaleja, tuotteita ja palveluja. Salaattiyrttimme ovat todellista lähiruokaa sillä ne kerätään pellolta tuvan ympäriltä.

Salaateissa käytämme suolaheinän lehtiä ja kukintoja, maitohorsman lehtiä ja kukkia, poimulehtiä ja vuohenputkea. Aikaisin keväällä maitohorsmasta käytetään myös parsan tapaan nuoret alut.

Pruuuiiii, Pruuuiii…. lypsylle! Mansikki kotiin lypsylle! Karjankutsuhuudot kaikuivat entisaikaan maaseudulla joka ilta, kun metsässä ja niityillä laiduntavat lehmät kutsuttiin navettaan iltalypsylle. Lehmät olivat hoitajilleen persoonallisia olentoja, jotka tunsivat nimensä ja vastasivat kuulleessaan tutun äänen kutsuvan niitä nimeltä.

Hiljaisessa suvi-illassa karja kuuli kutsuhuudon kilometrienkin päähän. Metsä rytisi ja tanner tömisi kun lehmät monesti juoksujalkaa saapuivat lypsylle.

Kun Niittytuvassa kuuntelet tarkasti, voit kuulla käyttöesineiden kuiskivan tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä ja jopa vuosisadoilta.

Hotelliyrittäjäksi ryhtyminen ja hotellin ostaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa ja edullista. Niittytuvan Niittyhotelli on kierrätysmateriaaleista valmistettu hyönteishotelli. Hyönteishotellin mukana saat kotiisi palan Hiljaisen Kansan Niittykahvilan tunnelmaa, sillä hyönteishotellit on rakennettu Niittykahvila-alueen varastojen uumenista löytyneistä puulaatikoista ja muista pikkuesineistä ja luonnonmateriaaleista.

Lainaus hotellin mukana tulevasta tekstistä:

Hiljaisen Kansa Niittykahvilan Niittytupa -ravintola on alun perin rakennettu vuonna 1957. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen noin 40 kilometrin päästä vuonna 2014. Vanhan hirsipirtin uumenista löydetyt tavarat pyrittiin hyödyntämään tarkoin. Matot löytyivät rakennuksen ullakolta ja vanhoja esineitä on koristeena ikkunoiden välissä ja seinillä.

Siivilöiden ja separaattorikupujen lisäksi katossa on myös kattokruununa vanha kärrynpyörä. Vanhoista lattialankuista tehtiin pöytiä ja penkkejä. Jopa vanhoja heinäseipäitä ja heinäseipään tappeja on käytetty rakentamiseen. Niittytuvan terassi on saanut heinäseiväskaiteen. Heinäseipäiden tapeista taiteillaan pöytäkoristeita.

Alueen hirsisistä kolmesta ladosta yksi on siirretty paikalleen vanhalta heinäpellolta ja kaksi muuta on rakennettu paikan päällä paikallisella työvoimalla. Osa katoksista on tehty yhteistyössä ympäristöhankkeiden kanssa, jolloin kohde on ollut työssäoppimispaikka paikallisille työttömille.

Niittytuvan hirsiseinien paksuus on 260 millimetriä, mikä on reilusti paksumpaa kuin omakotitalojen rakentamiseen käytettävä noin 200 millimetrin hirsi.

Kulkeekohan ajatus kirkkaammin tai syntyykö teksti sujuvammin, jos jalassa on villasukat, jonka mallisia on pitänyt yksi viime vuosisadan alkupuolen merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista, Suomussalmella elänyt ja yli 60 kirjaa kirjoittanut Ilmari Kianto.

Tätä voi testata hankkimalla Niittypuodista ”Pappilan sukat”, joiden malli on peräisin Kiannon lapsuudenkodista, Suomussalmen Karhulanvaaran pappilasta. Sukat on suunniteltu Kiannon erämaakoti Turjanlinnasta löytyneen valokuvan perusteella.

Pitkävartisia monivärisiä Pappilan sukkia neulovat useat suomussalmelaiset ”mummot” kuten 74-vuotias Kirsti Heikkinen. Hän on neulonut villasukkia yli 30 vuotta ja on todella tuhansien villasukkien nainen.- Intohimohan neulominen on, ehdottomasti. Pappilan sukkia teen tarvittaessa vaikka kahdet vuorokaudessa, Heikkinen kertoo.

Osaatko erottaa kuivan ja kostean puun äänestä, joka syntyy, kun puita lyö yhteen?

Kuivan puun sointi puita yhteen lyödessä on korkea ja kova, kostean puun ääni on pehmeämpi.

Niittykahvilassa niin kahvi kuin pienet suolaiset syötävät valmistetaan aina kesäaikaan avotulella. Niittykahvilaan suunnitellussa ja tilaustyönä valmistetussa tulisijassa palaa aina kuivia koivuhalkoja.

Polttopuita käytetään myös Niittytuvassa. Kaiken toiminnan energiasta lähes 70 prosenttia tuotetaan polttopuulla.

Hiljaisen Kansan Niittykahvilan polttopuut tulevat Kainuun Kuumatokeikat -yrityksen polttopuutoiminnasta, joka työllistää paikallisia työntekijöitä. Polttopuut kuljetetaan Niittykahvilaan yhteiskyytien mukana.

Polttopuita kuluu vuodessa 40 kuutiota – jonoksi aseteltuna se on 40 metriä metrin korkuisia ja paksuisia suorakaiteen muotoisia pinoja. Toiminnassa tarvittava sähköenergia on 100 % tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla.