Reijo Kela loi Kansansa osaksi tanssiteosta
Hiljainen Kansa kertoo tekijänsä,
tanssija-koreografi Reijo Kelan monipuolisuudesta. Kuvataide on usein kytkeytynyt Kelan tanssiteoksiin; teoksissa on nähty paljon taitavasti käsin tehtyä.
Osaksi tanssiteosta syntynyt, mutta myös itsenäisenä tilataideteoksena toimiva Hiljainen Kansa avaa näkymän Kelan tapaan katsoa ihmistä, yhteiskuntaa ja ajankulkua.
tanssija-koreografi Reijo Kelan monipuolisuudesta. Kuvataide on usein kytkeytynyt Kelan tanssiteoksiin; teoksissa on nähty paljon taitavasti käsin tehtyä.
Osaksi tanssiteosta syntynyt, mutta myös itsenäisenä tilataideteoksena toimiva Hiljainen Kansa avaa näkymän Kelan tapaan katsoa ihmistä, yhteiskuntaa ja ajankulkua.
Reijo Kela syntyi Suomussalmella vuonna 1952. Kouluvuosien jälkeen hän muutti Helsinkiin ja opiskeli laborantiksi. Nuoruuden voimistelu- ja juoksuharrastus eli kehossa ja fyysinen energia etsi väyläänsä. Kela löysi modernin tanssin.
Kela on opiskellut modernia tanssia Suomessa ja New Yorkissa Yhdysvalloissa.
Uransa alussa Kela oli muutaman vuoden kiinnitettynä Tanssiteatteri Raatikkoon, mutta suurimman osa urastaan hän on rakentanut vapaana tanssijana ja koreografina.
Reijo Kelan ura koreografina ja tanssija sai alkunsa hillittömästä fyysisestä energiasta. Samalla kun tanssi avasi väylän fyysisen voiman purkamiselle, avautui pohja henkiselle ilmaisulle. Kelan tanssiteoksiin kytkeytyi aina uusia merkityksiä.
Hiljainen Kansa syntyi nimettömänä vuonna 1988, kun Reijo Kela suunnitteli tanssiteosta Ilmarin kynnös Suomussalmen kirkonkylälle. Hän ideoi esityksensä loppua: entä jos kaikki Suomussalmen työttömät nousevat pellosta? Työtä vailla oli silloin yli 900 suomussalmelaista. Jos jokainen työtön olisi kutsuttu työhön, se olisi maksanut kymmeniä miljoonia markkoja. Kela epäili, olisivatko kovin monet työttömät innostuneetkaan mukaan. Niin tanssijan ajatuksissa alkoi kyteä idea turvepäisestä variksenpelätin-hahmosta.
Reijo Kelan uran aikana on syntynyt monta ainutkertaista tanssiteosta, ja myös kotipitäjä Suomussalmi on ollut monen teoksen näyttämönä.
Kelan toistaiseksi lyhin esitys kesti 1,5 sekuntia, pisin 164 tuntia. Uran edetessä improvisaatio ja yhteistyö muusikoiden kanssa on saanut yhä keskeisemmän sijan tuotannossa.
Kela itse nostaa tärkeimpien teostensa joukkoon
- yhdelle katsojalle tehdyn Tanssia Teille -teoksen (1983)
- Suomussalmen pelloilla esitetyn, Hiljaisen Kansan synnyn kannalta keskeisen teoksen Ilmarin kynnös (1988)
- Helsingin keskustassa pienessä lasitalossa toteutetun 164 tunnin mittaisen teoksen City Man (1989)
- Suomussalmen hiekkaharjuille valmistunneen esityksen Uhrituli (1998).
Kun Hiljainen Kansa vietti 20-vuotisjuhlaansa vuonna 2014, Kela rakensi teokselleen nimikkoesityksen yhteistyössä tärkeän yhteistyökumppaninsa, taitelijaprofessori Heikki Laitisen kanssa.
Kuvat alla.
